Metla
14.6.2000

Valtakunnan myyrätilanne hillitty

Vakiomyyräseuranta juuri menneeltä keväältä on jälleen pääosin valmis, pohjoisempaa Lappia lukuunottamatta.Yleistilanne näyttää hillityn rauhalliseselta. Myyräkannat ovat ilahduttavan niukat niin Pohjanmaan rannikkovyöhykkeellä kuin Uudellamaallakin. Myös Etelä-Suomen itäpuoliskolla Kymenlaaksosta Savoon, Karjalaan ja Kainuun eteläosiin ulottuvalla alueella eletään nyt hiljaiseloa.Nousuvaihe on nähtävissä (kts. myös karttaa) Kanta-Hämeestä Keski-Suomeen ja ainakin Kärsämäelle jatkuvalla vyöhykkeellä. Keväät saalislukemat eivät vielä olleet huimat, mutta nouseva peltomyyräkanta oli jo tehnyt tuhojaan paikoin Itä-Hämeessa ja Keski-Suomessa. Myyräkannan runsastuminen tällä alueella on edessä.

Toinen uhka-alue juontuu Metsä-Lapin länsiosista Pohjois-Kainuuseen. Siellä myyräkannat eivät vielä keväällä olleet huikeat mutta enteilivät runsastumista. Kuten ennenkin, kartamme kertoo niin sanottujen pikkumyyrien eli metsä- ja peltomyyrän runsauden.

Kartta

Vesimyyräkannat romahtaneet

Vesimyyrien vaihtelut ovat usein niin paikallisia, että niiden ennakointi on hankalaa. Viime syksynä ja talvena vesimyyräkannat olivat kuitenkin erittäin runsaat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Otusten esiintymisestä kertoivat ruhtinaalliset multakasat ja lukemattomat juurettomiksi kalutut puut. Vielä toukokuussa vesimyyriä oli paikoitellen kosolti, mutta yleisemmin vesimyyräkannat näyttävät romahtaneen. Niinpä tämä tavallista laajempi vesimyyräesiintymä on jäämässä historiaan. Toisaalta on todennäköistä, että kartan osoittamalla nousualueella Hämeestä pohjoiseen vesimyyriäkin paikoin esiintyy.

Ennustaminen vaikeutunut

Myyräkantojen ennustaminen ei tällä hetkellä ole niin selkeää kuin aiemmin. Laaja-alaiset selvät vaihtelut ovat murroksessa. Joillain alueilla oli pitkä alhainen vaihe kuten Pohjanmaan eteläpuoliskossa, ja kun myyräkanta vihdoin kääntyi noususuuntaan, katkesi nousu viime talvena kesken. Toisaalla myyrävaihtelu on taasen muuttunut vuodenaikaiseksi, keväällä niukkaa mutta syksyllä enemmän.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Kainuussa myyrät ovat nyt vähissä, mutta luultavasti syksyyn mennessä metsämyyrät ovat jälleen runsaita. Näin on tapahtunut jo useampana peräkkäisenä vuonna.

Myös laaja-alainen maantieteellinen samanaikaisuus on pirstoutumassa. Esimerkiksi 1988 ja 1991 myyräkannat olivat samanaikaisesti huipussa Uudeltamaalta Ouluun. Nyt tällaista vain muistellaan – onneksi, voisi pellonmetsittäjä todeta.

Metsä- ja peltomyyrät epärytmissä

Samoin metsä- ja peltomyyrien vaihtelut saattavat nyt olla epärytmissä. Normaalisti metsämyyräkanta nousee hieman ennen peltomyyrää, ja sitten huippu ja romahdus ovat samaan aikaan. Nyt Keski-Suomessa on tilanteita, että peltomyyrät lisääntyvät täyttäpäätä, mutta metsämyyrät ovat kadoksissa. On mielenkiintoista nähdä, minkälaiseen kannavaihtelurytmiikkaan tämä nykyinen kaaos lopulta asettuu.

1999 myyräkuumeiden ennätysvuosi

Vuosi 1999 jää historiaan tähän astisena ennätyksenä myyräkuumetapausten määrässä. Savon myyrähuipun pidentyminen ja metsämyyrien nousu viime kesänä Hämeessa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla johti siihen, että poikkeuksellisen laajalla aluella oli paljon metsämyyriä. Tämä todella näkyi sairastumisten määrässä.

Kaikkiaan diagnosoitiin 2300 tapausta, kun keskiarvo 1990 luvulla on ollut noin 1000 tapausta vuodessa. Ensi syksynä myyräkuumetta esiintyy pääasiassa karttamme osoittamilla runsasmyyräisillä alueilla.

Myyräkuumeesta kysellään meiltä runsaasti. Perustietoutta aiheesta saa mm. Metlan www-palvelusta osoitteesta http://www.metla.fi/hanke/3071/myyrakuume.htm

Asko Kaikusalo
Heikki Henttonen

Metla : Vantaan tutkimuskeskus : Hanke 3168


Päivitetty 14.6.2000 THA/JSaa
Palaute