Metla Hanke 3163

Monitavoitteisen metsänsuunnittelun menetelmät, mallit ja tavoitteet

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Lisää hankkeesta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1995-2000   Asiasanat: habitaattimallitus, metsien monikäyttö, metsänhoito, metsäsuunnittelu, monitavoitteinen päätöksenteko, preferenssimallitus, preferenssit, tavoitteet
Tutkimusohjelma: Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelma

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää menetelmiä ja malleja monitavoitteiseen metsäsuunnitteluun. Tavoite oli, että tulokset ovat paitsi teoreettisesti kestävällä pohjalla myös hyödynnettävissä käytännön metsäsuunnittelun tehtävissä. Hankkeessa tuotettiin keinoja sekä eri käyttömuotojen, arvojen ja tavoitesuureiden yhteismitallistamiseen tarkasteluun suunnittelulaskelmissa että tarvittavilta osiltaan menetelmiä ja malleja metsien hoidon ja käytön vaihtoehtojen arvottamiseen yksittäisten tavoitteiden suhteen metsikkö- ja metsäaluetasolla. Tavoitteena oli, että tutkimushankkeen tulokset tulevat mahdollistamaan, helpottamaan, parantamaan tai täsmentämään erityisesti seuraavia monitavoitteisen metsäsuunnittelun pullonkauloja:

Aihetta sivuavat hankkeet:

Yhteistyötahot:


Tulokset

Kaiken kaikkiaan voidaan hankkeen todeta olleen erittäin tuottelias ja tehokas sekä saavuttaneen alkuperäiset tavoitteet varsin hyvin. Hankkeen tuloksia on testattu yhteistyössä sekä yksityismetsätalouden että Metsähallituksen kanssa. Samoin Metlan maiden aineistoja on käytetty menetelmien testitarkoituksiin. Yhteistyö on ollut tärkeää tutkimusten ekstensiomielessä.

Monitavoitteiseen metsäsuunnitteluun on kehitetty menetelmiä ja malleja, joiden avulla suunnittelulaskelmissa voidaan tarkastella eri mittayksiköin ja -asteikoin mitattavia/ilmaistavia tavoitesuureita. Niitä käyttäen voidaan esimerkiksi metsätalouden kestävyyden eri ulottuvuuksia tarkastella yhdessä ja samassa vertailulaskelmassa. Tuloksia menetelmien kehittelystä ja sovelluksista on julkaistu lukuisissa ennakkotarkastetuissa tieteellisissä artikkeleissa ja tuloksia myös hyödynnetään käytännön metsätaloudessa.

Yksittäisten tavoitesuureiden osalta arvottamiskeinoja on kehitetty erityisesti biologisen monimuotoisuuden sekä eräiden eliölajien elinympäristövaatimusten suhteen. Ekologisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen suunnittelulaskelmissa puutteellisen perustiedon korvaajana tai täydentäjänä on kiinnitetty erityistä huomiota. Asiantuntemuksen mallinnukseen yleisemminkin on tuotettu uusia tekniikoita. Niillä tuotettavat mallit voidaan sisällyttää metsäsuunnittelun ohjelmistoihin ja laskelmiin.

Historialliseen perspektiiviin liittyvä väitöskirjatyö on osaltaan palvellut koko hanketta ymmärtämään, mistä metsäsuunnittelussa lopulta on kysymys. Tavoiteanalyysitutkimukset ja esim. hankkeessa toteutettu kansalaismielipidekysely ovat osaltaan suunnanneet hankkeen menetelmällisiä tutkimuksia.

Tähän monitavoitteisen suunnittelun perusongelmaan on haettu ratkaisuja erityisesti monitavoitteisesta hyötyteoriasta ja AHP:sta. Lisäksi on tutkittu matemaattisen optimoinnin mahdollisuuksia tehtävässä. Yhteismitallistamisen tekniikoiden tilastotieteellisiin perusteisiin perehdyttiin erityisesti. Hankkeen tulokset saivat osakseen kansainvälistä huomiota ja tunnustusta.

Tavoiteanalyysin keinoja kehitettiin pääasiassa yhtäältä yksityismetsien taktiseen suunnitteluun ja toisaalta valtion metsien osallistavaan strategiseen suunnitteluun. Kummastakin julkaistiin artikkeja ja tuloksia saatettiin käytännön metsätalouteen.

Osallistavan metsäsuunnittelun tutkimus oli vireää hankkeen koko keston ajan. Aluksi lähinnä valtion metsien suunnitteluun kohdistuneet tutkimukset laajenivat lopuksi käsittämään myös taajamametsät ja yksityismetsätalouden. Tutkimukset kattoivat sekä suuraluetason luonnonvarasuunnittelun ja tavoiteohjelmat että kuviotason toimenpiteisiin ulottuvan taktisen suunnittelun.

Tässä tehtävässä panostettiin erityisesti paikkatietoaineistojen hyötykäytön ja spatiaalisten analyysien kehittämiseen. Hedelmällisen pohjan sille antoi yhteistyö RKTL:n ja eri yliopistojen tutkijoiden kanssa. Yhteistyö oli varsin tuloksellista. Toinen kehittämislinja oli ekologisen asiantuntemuksen hyödyntämisen tehostaminen, mikä myös tuotti vankat tulokset.

Erityyppisen ekologisen informaation hyödyntäminen oli intensiivisen tutkimuksen kohteena, ja aiheesta julkaistiin monia artikkeja. Biodiversiteettiarvioiden liittämiseksi optimointilaskelmiin kehitettiin keinoja. Samoin biodiversiteettiasiantuntemuksen operationaalistamisessa laskelmissa käyttökelpoiseen muotoon edistyttiin.

Optimointimenetelmien tutkimuksen tärkeimmät tulokset olivat HERO-optimointimenetelmän uudet versiot ja niiden sovellukset sekä monitavoiteoptimoinnin luotettavuuteen liittyvät havainnot. Lisäksi tutkittiin mm. optimointia osallistavassa suunnittelussa.

Hankkeen vetäjä: Kangas, Jyrki

Muut tutkijat: Alenius, Virpi, RO (1997,1999), Haaparanta, Ahti (1998), Hamberg, Leena (1999), Henttonen, Heikki, VA (1998), Hytönen, Marjatta, HE (1996), Immonen, Ilkka (1997-98), Kumpu, Paavo (1997), Leppäjärvi, Markku (1998), Leskinen, Leena (1998-99), Leskinen, Pekka, JO (1996-98), Lovén, Lasse, JO (1996-98), Löfström, Irja, VA (1996-99), Malmivaara-Lämsä, Minna, VA (1998), Mehtätalo, Lauri, JO (1997), Nikula, Ari, RO (1996-99), Ryömä, Riitta, VA (1998), Siitonen, Juha, VA (1998), Store, Ron, KA (1996-2000), Tasanen, Tapani (1996-99), Tonteri, Tiina, HE (1999), Vanha-Majamaa, Ilkka, VA (1998-99), Wall, Antti, KA (1996,1998)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute