Metla Hanke 3032

Suometsien kasvu ja tuotos

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1992-1999   Asiasanat: boniteetti, harvennus, kasvumallit, metsikkörakenne, ojitus

Tavoitteet

Hankkeessa laaditaan suometsien rakennetta ja puiden ja metsiköiden kasvua kuvaavia malleja sekä selvitetään harvennuksen vaikutusta puuston kasvuun ja kehitykseen ojitetuilla soilla. Aineistona ovat SINKA-koealat, suometsien harvennuskokeet ja suometsien ns. vanhat kestokoealat. Malleja tuotetaan suopuiden kasvuun vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Testatut mallit liitetään MELA-ohjelmistoon (Hanke 3002).

Hankkeessa tutkitaan myös suopuiden välisen vuorovaikutuksen luonnetta (valo/ravinnekilpailu) erilaisissa kasvuoloissa, sekä kilpailun sääntelyn (harvennuksen) puuntuotannollisia ja ekologisia vaikutuksia. Tämän vuoksi tutkitaan puustotunnusten ohella mm. harvennusten vaikutusta kasvupaikan ravinne-, lämpö- ja vesitalouteen.

Edelleen hankkeessa tutkitaan ojitusalueiden kasvupaikkojen bonitointia puuston avulla sekä seurataan käytännön ojitusalueiden tilan kehitystä kestokoealaverkoston avulla.

Tulokset

Mallit, joilla kuvataan ojitusalueiden eri kasvupaikkatyypeillä kasvavien männyn, hieskoivun ja kuusen puukohtaisen pohjapinta-alan kasvun ja pituuden riippuvuutta kasvupaikka-, metsikkö- ja puutunnuksista on laadittu, testattu, julkaistu ja liitetty mm. MELA-simulaattoriin. Mallien avulla voidaan nyt ennustaa varsin luotettavasti puuston kasvu kaikilla turvemaan kasvupaikoilla maan eri osissa ja erilaisten puulajisuhteiden vallitessa. Pitkän aikavälin tuotosmalleilla (laadittiin Metlan kestokoeala-aineistoista)kuvattiin tuotoskyky, joka on hyvällä metsänhoidolla saavutettavissa turvemaan eri kasvupaikoilla Etelä-Suomessa. Metsänkasvatuskelpoisilla suotyypeillä puuntuotoskyky paranee ojituksen vaikutuksesta huomattavasti 20 vuoden kuluessa ojituksesta ja edelleen ainakin 40 vuoden ojitusikään saakka. Ojituksen aiheuttamia muutoksia puuston ja muun kasvillisuuden kokonaisbiomassan tuotoksessa, hiili- ja ravinnemäärissä sekä niiden allokaatiossa tutkittiin yhteistyössä Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen kanssa. Tulosten mukaan Etelä-Suomessa keskiravinteisen ojitusaluemännikön puuston biomassa 50 v. ojituksen jälkeen on noin 80 tonnia hehtaarilla eli 10-kertainen vastaavan ojittamattoman suon puustoon verrattuna. Vaikka kasvava puusto sitoo myös huomattavan määrän ravinteita, kasvupaikkojen pintaturpeen (0-50cm) ravinnemäärien ei havaittu vähenevän, mikä osaksi johtuu turpeen tiivistymisestä, osaksi mahdollisesti ulkopuolelta tulevista ravinnelisistä. Kuitenkin puusto sitoo huomattavan osan monien kivennäis- ja hivenravinteiden kokonaismääristä, minkä takia mm. hakkuiden vaikutuksia ravinnetasapainoon on tarpeen edelleen selvittää. Suometsien kasvatushakkuiden perusteita varten tutkittiin suopuiden välisen vuorovaikutuksen luonnetta (valo/ravinnekilpailu) erilaisissa kasvuoloissa, sekä harvennuksen puuntuotannollisia ja ekologisia vaikutuksia. Tulosten mukaan mäntyvaltaisissa suometsissä puiden välinen kilpailu ravinteista ja juuristotilasta on ainakin ensiharvennusvaiheeseen saakka voimakkaampaa kuin valokilpailu. Siten harvennus parantaa sekä vallitsevien että vallittujen puiden ravinnetilaa ja kasvua. Liian aikainen tai voimakas harvennus voi kuitenkin aiheuttaa metsikkötasolla tuotostappioita. Harvennuksen vaikutukset pohjavesipinnan tasoon olivat vähäisiä. Tutkimuksia hakkuiden vaikutuksista suometsien ravinnetilaan ja puuston kehitykseen sekä kasvumallien tarkentamista mm. kasvatushakkuiden, kunnostusojituksen ja lannoituksen vaikutusten osalta jatketaan osana Metlan SUO-tutkimusohjelmaa.

Hankkeen vetäjä: Penttilä, Timo
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 2071
Sähköpostiosoite: timo.penttila@metla.fi

Muut tutkijat: Alenius, Virpi, RO (1995,1997-98), Gustavsen, Hans, JO (1997-99), Hökkä, Hannu, RO (1995-99)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute