Metla Hanke 3031

Kunnostusojitustarve ja -tekniikka

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1982-1996   Asiasanat: kunnostusojitus, metsikön kasvu ja tuotos, metsäojitus, työn tutkimus

Tavoitteet

Ensiksi tutkitaan kenttäkokein, milloin kunnostusojitus on tarpeen (toimenepiderajat) ja millä työmuodolla se tulisi tehdä; perkaus, täydennysojitus vai molemmat? Tutkitaan myös kunnostusojituksen ja lannoituksen vaikutusta puiden ravinnetalouteen. Arvioidaan mp-toiminnan kannattavuutta yhteistyössä vajaakäytön tutkimusohjelman kanssa sekä sitä, mitä mp-toimenpiteiden laiminlyönneistä seuraa.

Toiseksi arvioidaan kaivukalustoa ja sen kehittämistarpeita työn tuottavuuden,työn laadun, kustannusten ja ympäristövaikutusten (puustovauriot) osalta.

Kolmanneksi arvioidaan vaihtoehtoisia metsäojien kunnossapitoamenetelmiä ja pienkonekalustoa maaseudun työllisyyttä ja ympäristönsuojelua silmällä pitäen.

Neljänneksi selvitetään kunnostusojitusalueiden kuntoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä laaditaan mallit ojatietojen ja metsikkötietojen välille.

Viidenneksi selvitetään väärävärikuvien käyttömahdollisuuksia kunnostusojituksen kohdevalinnassa ja turhien ojitusten arvioinnissa.

Tulokset

Kunnostusojitusojitus on lisännyt puuston kasvua Pohjois-Suomen lannoittamattomilla rämeillä noin 0,6 m3/ha/a ja korpisoilla noin 1,6-1,9 m3/ha/a SINKA-inventoinnin valossa. Pitkäaikaisten kenttäkokeiden seurantaa tarvitaan kunnostusojituksen kasvuvaikutusten, työmuodon valinnan ja kannattavuuden arvioinnin tueksi.

Kaivinkoneiden tuottavuus oli noin 30 % suurempi kunnostusojituksessa kuin perinteisten traktorikaivureiden. Kaivinkoneet vaurioittivat kuitenkin ojanvarsikoivuja ojanperkauksessa kaivureita enemmän. Kaivinkoneilla oli kaivureita pienemmät yksikkökustannukset.

Ojan pohjassa kulkeva LA-MA 10 pienkaivuri on vaihtoehto metsäojien perkaukseen. Säännöllisellä kevyellä ojien puhdistuksella voidaan välttää ojien koneellista perkaustarvetta.

Metsäsuunnittelussa käytettävien IR-kuvien (väärävärikuvien) avulla oli mahdollista paikantaa kunnostusojituskelvottomat vähäpuustoiset kohteet. Erityisesti rahkasuot näkyivät hyvin IR-kuvista.


Hankkeen vetäjä: Lauhanen, Risto

Muut tutkijat: Ahti, Erkki, VA (1993-96), Hökkä, Hannu, RO (1996), Pietiläinen, Pekka, MU (1996-97), Piiroinen, Marja-Leena, MU (1993-96), Saarinen, Markku, PA (1993-95), Varmola, Martti, RO (1994)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute