Metla Hanke 3018

Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatus

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Lisää hankkeesta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1992-2025   Asiasanat: arboretum, dendrologia, jalot lehtipuut, puiden erikoismuodot, puulajipuisto, vieraat puulajit
Tutkimushankeryhmä: Erillishankkeet - Metsiin perustuvat elinkeinot

Tavoitteet

Hanke vastaa ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatuksen jatkuvuudesta Metsäntutkimuslaitoksessa ja Suomessa. Puulajiviljelmien kasvatuksen ja ylläpidon lisäksi hankkeen tehtäviin kuuluu tiedon keruu viljelmien kasvusta ja kehityksestä sekä vieraita puulajeja ja erikoispuita koskevan tutkimuksen edistäminen. Erikoispuilla tarkoitetaan tässä kotimaisten metsäpuiden erikoismuotoja, esimerkiksi visakoivua, sekä jaloja lehtipuita.

Metlalla on Suomen laajimmat ja edustavimmat ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden viljelmät. Suurin osa viljelmistä on perustettu 1920- ja 1930-luvuilla. Vuodesta 1993 lähtien on lisäksi alettu perustaa uusia viljelmiä kaikilla vanhoissa puulajiviljelmissä olevilla puulajeilla ja täydentää valikoimaa muilla mahdollisesti oloissamme menestyvillä lajeilla. Hankkeen tehtäviin kuuluu viljelmien kehityksen seuranta ja viljelmien hoidon ja hakkuiden suunnittelu sekä viljelmien uudistaminen kun se tulee ajankohtaiseksi.

Hankkeen tehtäviin kuuluu myös tiedon välitys eri puulajien käyttömahdollisuuksista sekä puuta tuottavina metsäpuina että koristekäyttöön sopivina maisemapuina. Tämä tapahtuu näytealoilla (arboretumeissa ja puulajireiteillä) tutkimusmetsissä sekä julkaisujen ja tietoverkon (Metinfo Puulajit -palvelu) avulla. Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää Metlan toimipaikkojen ympäristöjen viihtyisyyttä ja kehittää niiden puukulttuurista leimaa tuottamalla erikoispuiden taimia ja antamalla neuvoja pihapiirien hoidossa.

Tulokset

Hankkeen viime vuosien avaintuloksia ja tärkeimpiä tehtäviä:
  1. Vanhat, prof. Heikinheimon viime vuosisadan alkupuolella perustamat ulkomaiset puulajiviljelmät on inventoitu ja tuloksista laadittu julkaisu "Ulkomaisten havupuulajien menestyminen Etelä-Suomessa" (MT 787). Kaikkiaan käytiin läpi 605 koeviljelmää 8 tutkimusalueessa. Viljelmiin oli istutettu 73 lajia 10 havupuusuvusta.
  2. Uusia puulajiviljelmiä on perustettu vuonna 1993 laaditun suunnitelman mukaisesti niin, että vuoden 2002 loppuun mennessä uusia viljelmiä oli perustettu 77 hehtaaria 50 havupuulajilla.
  3. Punkaharjun puulajipuistoa sekä Solbölen, Ruotsinkylän, Punkaharjun ja muutamien muiden tutkimusalueiden puulajireittejä on kehitetty ja uudistettu. Puistoja ja reittejä varten on tehty puulajitauluja ja muita opasteita.
  4. Tammen viljely- ja kasvatusmenetelmiä on selvitetty laajojen, eri puolille Etelä-Suomea perustettujen kokeiden avulla. Alustavia tuloksia kokeista on julkaistu.
  5. Kontortamännyn viljelykoesarjan tuloksista on tehty tutkimusjulkaisu (Varmola et al. 2000), josta löytyy viljelysuositukset kontortamännylle Suomessa.


Hankkeen vetäjä: Nikkanen, Teijo
Metsäntutkimuslaitos > Luke, Punkaharjun toimipaikka, Finlandiantie 18, 58450 PUNKAHARJU
Puhelin: 029 532 4226
Sähköpostiosoite: teijo.nikkanen@luke.fi

Muut tutkijat: Hagqvist, Risto, HA (2011-13,2015), Ruotsalainen, Seppo, PU (2012-15), Velling, Pirkko (2011-13), Viherä-Aarnio, Anneli, VA (2013-15)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 07.11.2015
Palaute