Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori

Metla laskee ja raportoi metsätalouden ja osin myös muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota. Suomen vastuullinen inventaarioyksikkö on Tilastokeskus, jolle Metla toimittaa YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja sitä täydentävän Kioton pöytäkirjan mukaiset laskelmat.

Metlassa tehtävän Ilmastosopimuksen raportoinnin perustana on maankäyttö ja ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt eri maankäyttömuodoissa. Kioton pöytäkirjan raportointi eroaa edellisestä siinä, että raportoinnin kohteena ovat toimenpiteet eikä maankäyttö.

Suomen maa-ala ja sisävedet luokitetaan kuuteen maankäyttöluokkaan; metsämaa, maatalousmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö. Raportoinnin luokitus noudattaa hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeiston luokista.

Metlan vastuulla on arvioida metsämaan ja kosteikkojen päästöt, sekä nielut. Metsämaan päästöt ja nielut ovat pääasiassa biomassan, kuolleen orgaaniseen aineen ja maaperän hiilivaraston muutoksia. Näiden muutosten lisäksi raportoidaan päästöt lannoitteiden käytöstä, kulotuksesta ja metsäpaloista. Nykyisessä raportoinnissa kosteikkojen päästöt käsittävät ainoastaan turvetuotantoalojen päästöt. Maatalousmaan ja ruohikkoalueiden päästöjen ja nielujen arvioinnista vastaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT).

Ajanjakso 2008–2012 on Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi, joten vuonna 2010 sopimuksen osapuolet raportoivat maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin päästöt ja nielut Kioton pöytäkirjan mukaan. Kioton pöytäkirjassa on annettu iso paino päästöille ja nieluille jotka aiheutuvat joko metsänhävittämisestä tai metsittämisestä (artikla 3.3). Näiden pakollisten luokkien lisäksi sopimuksen osapuolet ovat voineet valita ns. vapaaehtoisia nielutoimia, kuten metsänhoito, viljelysmaan hoito, laidunmaan hoito ja uuden kasvipeitteen muodostaminen. Suomi valitsi metsänhoidon, joten Suomi voi käyttää metsien nielua kumoamaan maankäytön muutoksen päästöt, sekä Suomi voi lukea hyväkseen cap tason määrittämän osan metsien nielusta.

Hankkeen Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi (3431) hallinnolliset sivut.