SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Palvelut » Viranomaistehtävät » Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Sivukartta | Haku


Esite (pdf)

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori

Metla laskee ja raportoi metsätalouden ja osin myös muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota. Suomen vastuullinen inventaarioyksikkö on Tilastokeskus, jolle Metla toimittaa YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja sitä täydentävän Kioton pöytäkirjan mukaiset laskelmat.

Metlassa tehtävän Ilmastosopimuksen raportoinnin perustana on maankäyttö ja ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt eri maankäyttömuodoissa. Kioton pöytäkirjan raportointi eroaa edellisestä siinä, että raportoinnin kohteena ovat toimenpiteet eikä maankäyttö.

Suomen maa-ala ja sisävedet luokitetaan kuuteen maankäyttöluokkaan; metsämaa, maatalousmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö. Raportoinnin luokitus noudattaa hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeiston luokista.

Metlan vastuulla on arvioida metsämaan ja kosteikkojen päästöt, sekä nielut. Metsämaan päästöt ja nielut ovat pääasiassa biomassan, kuolleen orgaaniseen aineen ja maaperän hiilivaraston muutoksia. Näiden muutosten lisäksi raportoidaan päästöt lannoitteiden käytöstä, kulotuksesta ja metsäpaloista. Nykyisessä raportoinnissa kosteikkojen päästöt käsittävät ainoastaan turvetuotantoalojen päästöt. Maatalousmaan ja ruohikkoalueiden päästöjen ja nielujen arvioinnista vastaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT).

Ajanjakso 2008–2012 on Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi, joten vuonna 2010 sopimuksen osapuolet raportoivat maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin päästöt ja nielut Kioton pöytäkirjan mukaan. Kioton pöytäkirjassa on annettu iso paino päästöille ja nieluille jotka aiheutuvat joko metsänhävittämisestä tai metsittämisestä (artikla 3.3). Näiden pakollisten luokkien lisäksi sopimuksen osapuolet ovat voineet valita ns. vapaaehtoisia nielutoimia, kuten metsänhoito, viljelysmaan hoito, laidunmaan hoito ja uuden kasvipeitteen muodostaminen. Suomi valitsi metsänhoidon, joten Suomi voi käyttää metsien nielua kumoamaan maankäytön muutoksen päästöt, sekä Suomi voi lukea hyväkseen cap tason määrittämän osan metsien nielusta.

Hankkeen Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi (3431) hallinnolliset sivut.

HENKILÖSTÖ

Projektin koordinaattori

Tarja Tuomainen, MMM
Metsäntutkimuslaitos Vantaa
(Jokiniemenkuja 1)
PL 18, 01301 VANTAA, FINLAND
matkapuhelin: +358 29 532 2190
sähköposti: tarja.tuomainen(a)metla.fi

Maaperän hiilivaraston muutokset

Aleksi Lehtonen, MMT
matkapuhelin: +358 29 532 2362
sähköposti: aleksi.lehtonen(a)metla.fi

Maankäytön muutokset

Markus Haakana, MMM
matkapuhelin: +358 29 532 5313
sähköposti: markus.haakana(a)metla.fi

Biomassan ja maaperän hiilivaraston muutokset

Paula Puolakka, MMM
matkapuhelin: +358 29 532 5319
sähköposti: paula.puolakka(a)metla.fi

Alueelliset hiililaskennat

Jari Perttunen, FT
matkapuhelin: +358 29 532 5470
sähköposti: jari.perttunen(a)metla.fi

Epävarmuusanalyysi

Juha Heikkinen, FT
matkapuhelin:+358 29 532 5420
sähköposti: juha.heikkinen(a)metla.fi

IT-tuki

Sointu Virkkala, metsätalousinsinööri
matkapuhelin: +358 29 532 2366
sähköposti: sointu.virkkala(a)metla.fi

Arkistointi

Inkeri Suopanki, ATK-suunnittelija
matkapuhelin: +358 50 801 5111
sähköposti: inkeri.suopanki(a)metla.fi

 

Päivitetty: 25.06.2013 /KBym | Copyright Metla | Palaute
Laanila Pallasjärvi Kolari Kivalo Paljakka Muhos Kannus Punkaharju Parkano Vilppula Vesijako Lapinjärvi Solböle ja Preitilä Ruotsinkylä