Metsäntutkimus

4/1997
LAPIN LUONTO LUO OUTOA TAIKAA


PDF 1.1Mb
(PDF 1.1Mb)

JOULUKUUSEN HÄMMÄSTYTTÄVÄ PERINNE

Teksti: Aarne Reunala

Joulukuusen juuret Saksassa

Joulukuusi "syntyi" 1500-luvun protestanttisessa Saksassa, nykyisin Ranskaan kuuluvassa Strasbourgissa, jossa se pappien vastustuksesta huolimatta yleistyi niin, että jo vuonna 1531 torilla myytiin kuusia ja vuonna 1539 leprasairaalakin oli kuusin koristeltu. Aluksi kuuset olivat pieniä ja ne ripustettiin kattoon tai pantiin pöydälle. Kuusten koristelu värillisin paperein ja makeisin alkoi 1600-luvun alussa, vähitellen mukaan tulivat kristillistä perua olevat tähti, enkelit ja omenat. Kynttilät otettiin käyttöön 1600-luvun lopulla. Saksan protestanttisiin kirkkoihin kuusi ilmestyi 1840-luvulla. Tarina Martti Lutherista viettämässä joulua kynttiläkuusen äärellä tuli suosituksi ja levitti tapaa myös kansan keskuuteen. Tosiasiassa Luther ei joulukuusta tuntenut.

1800-luvun alkupuolella joulukuusi levisi saksalaisten aatelisten mukana Englannin hoviin ja pohjoismaiden aatelisperheisiin. Vuonna 1832 silloin 13-vuotias tuleva Viktoria-kuningatar kirjoitti päiväkirjaansa Windsorin linnan kahdesta pöytäkuusesta, joiden juurelle joululahjat laitettiin. Myöhemmin Viktoria meni naimisiin saksalaisen prinssi Albertin kanssa, mikä edisti edelleen joulukuusen leviämistä Englannissa.

Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on peräisin vuodelta 1829, jolloin paroni Klinkowström järjesti Helsingissä suuret jouluaaton kutsut, joita juhlisti peräti kahdeksan joulukuusta. Vuonna 1837 Topelius kirjoitti päiväkirjaansa, miten lapset Š"kokonainen parvi kyynäränmittaisia eläväisiä" Š tanssivat joulukuusen ympärillä Uusikaarlepyyssä .

Joulukuusi yleistyi kaupunkiporvariston piirissä 1800-luvun lopulla niin nopeasti, että metsien pelättiin häviävän, etenkin kun suuret, lattialla seisovat kuuset alkoivat syrjäyttää pöytäkuusen. Maaseudulla joulukuusi yleistyi vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Järvisuomen historiasta löytyy yksityiskohta, jossa kerrotaan, miten 1910-luvulla Lehtimäellä tuotiin tupaan joulupuska, tiheä kuusennäre, joka kiinnitettiin kattoon ja koristeltiin saunan jälkeen.

Amerikka joulupuuperinteen keulakuva

Saksalaiset sotilaat veivät joulukuusen Amerikkaan Yhdysvaltain sisällissodan aikana 1770-luvulla. Tieto ensimmäisestä koristellusta kuusesta on vuodelta 1842 ja tieto New Yorkin ensimmäisestä joulukuusikauppiaasta vuodelta 1851. Maailman ensimmäinen sähkövaloin koristeltu kuusi löytyi New Yorkista vuonna 1882. Sen 80 sähkölamppua oli valmistanut Edward Johnson, Thomas Alva Edisonin liikekumppani.

Suomi ei sähkössä jäänyt kauas Amerikan jälkeen, sillä ensimmäinen värillisin sähkölampuin valaistu kuusi nähtiin Tampereen keskustorilla vuonna 1894. Kuusen juurelle oli jouluaattoiltana kokoontunut suunnattomasti ihmisiä, sillä torilla muistettiin köyhiä, lapsia ja vanhuksia jakamalle heille hyväosaisten lahjoittamia lahjoja.

1900-luvulla joulupuu on levinnyt koko kristilliseen kulttuuripiiriin, myös katolisiin maihin. Kuusen lisäksi joulupuina käytetään kymmeniä muita saatavilla olevia puulajeja. Yhdysvaltojen joulupuuviljelmillä kasvatetaan pariakymmentä havupuulajia, vuotuinen 37 miljoonan joulupuun bisnes antaa työtä noin 100 000 amerikkalaiselle.

Joulupuu on saanut myös valtiollista symboliikkaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti on sytyttänyt joulupuun valot Valkoisen talon pihalla vuodesta 1923 lähtien. Virallinen joulupuu on vuodesta 1926 saakka ollut Kaliforniassa kasvava kenraali Grant Š 3500 vuotta vanha ja 89 metriä korkea mammuttipetäjä. Lisäksi niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin presidentille lahjoitetaan oma joulukuusi.

Amerikka on joulupuuperinteen keulakuva, vaikka joulupuita on toki alettu viljellä Euroopassakin, nimenomaan Tanskassa. Kuusen koristelu amerikkalaiseen runsaaseen tapaan on vuosi vuodelta suositumpaa. Myös tekokuusten suosio on lisääntynyt. Esimerkiksi amerikkalainen valmistaja antaa metallista ja pvc-muovista tehdyille tekokuusille 50 vuoden takuun ja kehuu niiden luonnonmukaisuutta, helppohoitoisuutta ja paloturvallisuutta. Kaakkois-Aasian ja Meksikon valmistajat kilpailevat halvemmilla hinnoilla. Pisimmälle kehitetyissä tekokuusissa sähköjohdot on sisäänasennettu, lamput valmiina ja kuusenjalka pyörii ja soittaa joulusävelmiä sähkömoottorin avulla.

Joulukuusen voittokulku näyttää loputtomalta

Jo ammoisista ajoista lähtien ihmiset ovat somistaneet vuoden pimeimmän ajan juhlia vihreillä havuilla ja oksilla. He ovat siten halunneet korostaa uskoaan siihen, että vanhan vuoden kuoleman jälkeen syntyy uusi vuosi ja uusi elämä. Näin on tehty Egyptissä, muinaisessa Kreikassa ja Roomassa kuten muuallakin. Kaikkialla on myös uskottu myyttiseen elämänpuuhun, joka yhdistää taivaan ja maan ja jonka avulla ihmiset saavat jumalilta ja esi-isiltä tietoa oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Joulukuusi jatkaa näitä ikivanhoja, puun pyhyyteen ja hyvää tekevään vaikutukseen uskovia perinteitä.

Myös kristinusko on ottanut kuusen omakseen. Joulukuuseen on sen 400-vuotisen historian aikana vähitellen liitetty kristillisiä symboleja kuten tähti ja enkelit, paratiisin puun omenat ja niitä symboloivat pallot ja kynttilöiden pyhä valo. Myös kirkkojen koristelu joulukuusin 1800-luvulta lähtien on tehnyt kuusesta kristillisen symbolin.

Alun alkaen joulukuusen hankkiminen oli ennen kaikkea kaupunkilaisten tapa. Tästä löytyykin ehkä tärkein selitys joulukuusen suosioon. Urbaanille, luonnosta yhä enemmän vieraantuneelle ihmiselle kuusi on kulttuurinen side ihmiskunnan tuhatvuotiseen perinteeseen. Kristilliset symbolit ovat tehneet tästä tavasta hyväksyttävän. Jos tämä selitys pitää paikkansa, joulukuusen voittokulku jatkuu sitä mukaa kun väestö yhä urbanisoituu.

Joulukuusi internetissä

Tätä artikkelia varten etsin tietoa erään aikaisemman artikkelini (Joulukuusen kronologiaa, Metsänhoitaja n:o 10, 1980) lisäksi internetistä. Hakurobotti (http://askjeeves.com/) oli erinomainen, sen avulla löytyi tietoa joulukuusista niin Suomessa kuin Amerikassakin. Tosin verkkotietoakin on monenlaista: paikkansa pitävää ja paikkansa pitämätöntä.

Verkon avulla selvisi, että Suomen ensimmäinen valaistu kuusi oli Tampereella vuonna 1894 (http://www.tampere.fi/arkisto/1894.html) eikä 1899, kuten eräissä kirjallisissa lähteissä on esitetty. Toisaalta verkossa oli paljon väärää ja ylimalkaista tietoa, välittäjinä esimerkiksi koululaiset tai yksityiset harrastelijat. Verkossa olevaan "faktatietoon" kannattaa suhtautua varauksella, ellei tiedon lähdettä ole luotettavasti esitetty.

Mutta löytyy verkosta myös paljon kiinnostavaa tietoa, jota tutkimusdokumenteista olisi vaikea löytää. Esimerkiksi Dostojevski on kirjoittanut novellin The Heavenly Christmas Tree, jonka saa ostaa 13,95 dollarin hintaan www.amazon.com kirjakaupasta. Verkosta selvisi myös se, että Amerikassa on kymmenittäin joulupuiden viljelijöitä, jotka tarjoavat tuotteitaan internetin välityksellä, siellä on joulupuiden kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä ja siellä voi ostaa palohälyttimen, joka näyttää tavalliselta joulukuusen koristepallolta. Monipuolisinta joulupuutietoa löytyy Amerikan joulupuuviljelijöiden yhdistyksestä osoitteessa http://www.christree.org/.

Joulukuusen hoito-ohjeet:
Seuraavia ohjeita noudattaen kuusi säilyy tuoreena loppiaiseen ja pitempäänkin (http://www.massgrown.org/xcare.html):
  • Valitse tuore kuusi, joka on kauniin vihreä,
    hyvän tuoksuinen ja jonka neulaset ovat tiukasti kiinni.
  • Vedä oksa sormiesi välitse.
    Jos neulaset pysyvät, puu on hyvä.
  • Nosta puu kymmenen senttiä maasta ja kopauta se takaisin.
    Jos vihreät neulaset tippuvat, puu on kuiva.
  • Kun tuot kuusen kotiin, sahaa pari senttiä rungon alaosasta.
    Tuore puupinta imee hyvin vettä.
  • Pane kuusi jalkaan ja täytä jalka vedellä.
  • Vesipinta ei saa laskea katkaisukohdan alapuolelle,
    sillä kuivunut puu ei enää kykene imemään vettä.
  • Muista, että kuuset voivat kuivassa sisätilassa
    juoda yhdestä kolmeen litraan vettä vuorokaudessa.
    Jos kuusenjalan vesitila on pieni, viereen voi asettaa isomman astian,
    josta veden voi muoviputkella (lapolla) siirtää kuusenjalkaan.
  • Sijoita kuusi viileään, vedottomaan paikkaan,
    etäälle lämmönlähteistä kuten pattereista tai tulisijoista.
  Päivitetty:  28.2.2001/SaTa Metla : Asiakaslehti : Joulukuu 1997  PalauteMetlan etusivulle