Metlan etusivun juttuja

Nelostien maamerkkinä tunnettu pallokuusi pääsi havupuiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen

Lahden moottoritien vartta on koristanut kuuluisa pallokuusi, jota ei ole voinut olla huomaamatta ohi ajaessa. Korkean kuusen erikoinen latvapallo on pudotettu tuntemattomasta syystä, eikä enää ilahduta Mäntsälän ohi ajavia. Mutta ei huolta, Metla on ottanut pallosta 200 pistokasoksaa talteen. Mäntsälän pallokuusi on päässyt mukaan havupuiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen.

Metlan Punkaharjun toimipaikassa haetaan ratkaisua kotimaisten havupuiden taimituotannon haasteisiin tutkimalla kasvullisen lisäyksen menetelmiä. Viime viikolla perustettiin kasvihuonekoe, jossa testataan erikoismuotoisista kuusista otettujen pistokkaiden juurtumiskykyä erilaisilla juurrutusalustoilla. Tavoitteena on löytää tuotantomenetelmä, joka soveltuu kotimaisten koristehavupuiden kaupalliseen tuotantoon.

Erikoismuotoiset kuuset eroavat tavanomaisista lajitovereistaan koristeellisen kasvutapansa tai värinsä ansiosta. Kultakuusella nuoret vuosikasvaimet ovat keltaiset, kun taas purppurakuusella ne hohtavat alkukesän auringossa syvää punaa. Surukuusen kapea latvus muodostuu riippuvista oksista.

Mäntsälän kuusen pallomainen latvus taas muodostui hyvin lyhyistä ja tiheään haaroittuneista vuosikasvaimista. Tällaiset puiden erikoismuodot ovat kiinnostaneet suomalaisia metsäntutkijoita ja harrastajia jo kymmenien vuosien ajan: Metlan ylläpitämään metsägeneettiseen rekisteriin on tallennettu viimeisen 60 vuoden aikana tiedot yli tuhannesta havupuiden erikoismuodosta.

Puiden erikoismuotojen poikkeava ulkomuoto johtuu niiden perintötekijöiden muuttumisesta, mutaatiosta. Erikoismuotojen lisääminen onnistuu parhaiten kasvullisesti, eli pistokaslisäyksellä, varttamalla tai solukkoviljelyllä. Vanhojen havupuiden, kuten Mäntsälän pallolatvan, kasvullinen lisäys on hankalaa, mutta joillakin puilla yli puolet pistokkaista on saatu juurtumaan. Jotta Mäntsälän pallolatvan ainutkertaisen geeniaineksen säilyminen varmistuu, lisätään pallolatvan oksia myös varttamalla, joka on pistokaslisäystä työläämpi, mutta varmempi menetelmä. Tuloksia onnistumisesta saadaan alkukesästä.

Solukkoviljelyllä saavutettu lisäysteho on ylivertainen muihin kasvullisen lisäyksen menetelmiin verrattuna. Teknologiaa ei kuitenkaan osata vielä hyödyntää aikuisten havupuiden lisäämiseen, vaan havupuilla lisäyslähteenä käytetään siemenalkioita. Kasvullisen lisäysmenetelmien kehittäminen mahdollistaa havupuiden erikoismuotojen tuotannon, jolla voidaan korvata tuontia ulkomailta. Kustannustehokkaat menetelmät lisäävät kotimaisten taimituottajien kilpailukykyä ja tarjoavat viherrakentajille mahdollisuuden käyttää kotimaista alkuperää olevia, Suomen olosuhteisiin sopeutuneita taimia.

Nyt perustetussa kokeessa on pistokkaita yhteensä 3200. Pistokaskokeet ovat osa Metlan Punkaharjun toimipaikan koordinoimaa, kolmivuotista ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” hanketta. Hankkeessa kehitetään pistokaslisäyksen ohella havupuiden solukkolisäysmenetelmiä ensiluokkaisen metsänviljelyaineiston tuotantoon. Hanke toteutetaan yhteistyössä Taimityllilä Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston Luonnonainetutkimuksen laboratorion kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja

• Erikoismuodot: vanhempi tutkija Teijo Nikkanen, 029 532 4226, teijo.nikkanen(a)metla.fi
• Kasvullinen lisäys: hankkeen vastuullinen johtaja, vanhempi tutkija Tuija Aronen, 029 532 4233, tuija.aronen(a)metla.fi
• Projektipäällikkö: vanhempi tutkija Susanne Heiska, 029 532 5029, susanne.heiska(a)metla.fi
• Hankkeen Internet-sivut