Kirjoitusohjeet

Metsätieteen aikakauskirja on muuttanut:

www.metsatieteenaikakauskirja.fi

Tätä sivua ei päivitetä.

 

Päivitetty 2.5.2011

Metsätieteen aikakauskirja julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä metsäntutkimuksen alaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja. Edellä mainitut kirjoitukset ovat tieteellisen tarkastusmenettelyn alaisia. Metsävarat-osastossa julkaistaan metsien inventointituloksia ja kehityslaskelmia. Sarja julkaisee myös muita metsiin, metsätalouteen ja metsäluontoon liittyviä kirjoituksia Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstoilla sekä ajankohtaista aineistoa. Kirjoitusten enimmäispituus on 16 painosivua.

Sisällys

1 Kirjoitustyypit
2 Käsikirjoitusten tarjoaminen ja hyväksyminen

3 Käsikirjoituksen asu

3.1 Asettelu

3.2 Otsikot

3.3 Desimaalimerkki

3.4 Asetelmat ja yhtälöt

3.5 Tekstin lähdeviittaukset

3.6 Alaviitteet

3.7 Taulukot

3.8 Kuvat

3.9 Kirjoituksen nimi ja tiivistelmä

3.10 Kirjallisuusluettelo

3.11 Tieteellinen nimistö

4 Painatusvaihe
4.1 Lopullinen versio
4.2 Oikoluku

4.3 Eripainokset ja tekijänkappale

1 Kirjoitustyypit

Tutkimusartikkelit ovat tieteellisiä alkuperäiskirjoituksia, joissa käsitellään tutkimuksen tuloksia. Artikkelit noudattavat yleensä rakennetta Johdanto – Aineisto ja menetelmät – Tulokset – Tulosten tarkastelu – Kirjallisuus.

Katsaukset ovat review-tyyppisiä, kirjallisuuteen pohjautuvia tieteellisiä artikkeleita, jotka luovat synteesiä jonkin metsätieteen tai metsätalouden ongelman tai osa-alueen tilasta.

Tiedonannot esittävät ennakkotuloksia käynnissä olevista hankkeista. Tiedonantoartikkelit noudattavat tutkimusartikkelien rakennetta, mutta ovat usein niitä lyhyempiä.

Tieteen tori -palstalla esitetään ajatuksia ja näkökantoja tieteen teoriasta tai soveltamisesta, otetaan esille tutkimusta vaativia ongelmia jne.

Puheenvuoro-palsta on keskustelufoorumi. Aiheet voivat koskea niin tutkimusta, käytännön metsätaloutta kuin metsäluontoa laajemminkin.

Lisäksi sarja julkaisee selosteita Silva Fennica- ja Dissertationes Forestales -sarjoissa ilmestyneistä tutkimuksista, tietoa menneistä ja tulevista tapahtumista, uutisia tutkijakokouksista ja muista metsäalan kokouksista, vaikutteita tutkijavierailuista, kirja-arvosteluja ym. ajankohtaista. Sisällysluetteloon

2 Käsikirjoitusten tarjoaminen ja hyväksyminen

2.1 Tutkimusartikkelit, katsaukset ja tiedonannot

Voit tarjota käsikirjoitustasi Metsätieteen aikakauskirjaan lähettämällä käsikirjoituksen PDF-tiedostona sähköpostiosoitteeseen silva.fennica@luke.fi. Mainitse saateviestissä kirjoittajat, kirjoituksen otsikko, yhteyshenkilön osoite, puhelinnumero, faksinumero ja sähköpostiosoite. Älä mainitse kirjoittajatietoja itse käsikirjoituksessa, koska käsikirjoitukset lähetetään tarkastajille nimettöminä.

Mainitse saateviestissä myös, mille palstalle kirjoituksesi on tarkoitettu. Saatteessa voit myös ehdottaa tarkastajia.

Päätoimittaja valitsee käsikirjoitukselle tarkastajat ja antaa palautteen käsikirjoituksesta tarkastajien lausuntojen saavuttua. Lähetä korjattu käsikirjoitus toimitukseen viimeistään kahden viikon kuluessa. Päätoimittaja ilmoittaa julkaisupäätöksestään kirjallisesti.

Käsikirjoitukseen ei saa hyväksymisen jälkeen tehdä olennaisia muutoksia ilman päätoimittajan lupaa.

2.2 Muut kirjoitukset

Lähetä aineisto (teksti Word- tai rtf-tiedostona, kuvat PDF-, TIFF- tai EPS-muodossa) sähköpostiosoitteeseen silva.fennica@luke.fi. Ilmoita saateviestissä, mille palstalle kirjoituksesi on tarkoitettu. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja stilisoida tekstiä. Sisällysluetteloon

3 Käsikirjoituksen asu

3.1 Asettelu

Käsikirjoitus laaditaan A4-kokoon. Sivut numeroidaan juoksevasti. Numeroi myös rivit juoksevasti läpi käsikirjoituksen. Vasempaan reunaan jätetään n. 40 mm:n marginaali. Toimituksen ja tarkastajien merkintöjen takia rivivälin on oltava väljä (vähintään 1,5).

Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä. Otsikoiden edelle jätetään 2 tyhjää riviä ja jälkeen yksi tyhjä rivi.

Asetelmat ja yhtälöt yms. erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivillä. Sisällysluetteloon

3.2 Otsikot

Älä käytä useampaa kuin kolmea otsikkotasoa. Otsikot kirjoitetaan pienaakkosin. Tutkimusartikkelien, katsausten ja tiedonantojen otsikot numeroidaan seuraavasti: 1, 1.1, 1.1.1. Kirjallisuusluettelon otsikkoa ei numeroida. Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstojen kirjoituksissa on enintään kahden tason otsikoita, joita ei numeroida. Sisällysluetteloon

3.3 Desimaalimerkki

Desimaalimerkkinä suomen kielessä on pilkku. Sisällysluetteloon

3.4 Asetelmat ja yhtälöt

Tekstiin sijoitettavia asetelmia on vältettävä. Jos niitä joudutaan käyttämään, niiden on mahduttava palstan leveydelle ja oltava enintään 10 riviä korkeita. Suuremmat asetelmat tehdään taulukoiksi.

Yhtälöt laaditaan palstan leveyteen sopiviksi ja numeroidaan juoksevasti oikeassa marginaalissa sulkumerkeissä olevin numeroin. Yhtälöiden sisältämät symbolit selitetään symboliluettelossa. Sisällysluetteloon

3.5 Tekstin lähdeviittaukset

Lähteisiin viitataan tekijän sukunimellä ja julkaisun vuosiluvulla:
"Aho (1984) on osoittanut..." / "Aiemmissa tutkimuksissa (Aho 1984) on..."
Aho ja Laho (1985)
Aho ym. (1985)
(Aho 1978, Virtanen 1981, Mäntynen 1984)*
(Ohjekirje metsien... 1981)**

* Jos samassa yhteydessä viitataan useisiin eri tekijöiden julkaisuihin, viittaukset mainitaan kronologisessa järjestyksessä.
** Jos julkaisussa ei ole henkilötekijää tai toimittajaa, viittauksessa käytetään julkaisun nimen 2–3 ensimmäistä sanaa ja julkaisuvuotta.

Suulliseen tiedonantoon viitattaessa on annettava lähteen koko nimi ja tarpeelliset yhteystiedot. Suullisia tiedonantoja ei merkitä lähdeluetteloon. Sisällysluetteloon

3.6 Alaviitteet

Tekstissä ei pidä käyttää alaviitteitä. Jos tekstiviitteitä ei voi välttää, viitteet sijoitetaan kirjoituksen loppuun ennen kirjallisuusluetteloa. Sisällysluetteloon

3.7 Taulukot

Taulukot numeroidaan juoksevasti. Sarakkeet erotetaan toisistaan sarkainasetuksin, ei välilyönnein. Taulukkoeditoria käytettäessä on huomattava, että kussakin solussa saa olla vain yksi kappale. Taulukossa ei yleensä käytetä suuraakkosia eikä pystyviivoja. Sisällysluetteloon

3.8 Kuvat

Kuvat numeroidaan juoksevasti. Kuvatekstit sijoitetaan omalle sivulleen. Ne laaditaan niin tyhjentäviksi, että kuvaa voidaan tarkastella muuhun tekstiin turvautumatta. Tekstikokoa ja linjavahvuutta määritettäessä on otettava huomioon pienentämisen vaikutus. Kuvat pienennetään yleensä joko palstan (75 mm) tai noin kahden palstan (140–155 mm) levyiseksi. Lopullisessa painetussa kuvassa tekstien tulisi olla 1,5–2 mm:n korkuisia. Turhia tehokeinoja, kuten kolmiulotteisuutta ja varjostuksia tulee välttää. Vältä myös tiheitä harmaita rastereita. Käytä niiden sijasta mustaa, valkoista ja karkeahkoja linja- tai pistekuvioita. Linjavahvuuden on oltava vähintään 0,5–1 pistettä pienentämistarpeesta riippuen.

Värikuvien painatuksesta aiheutuvat lisäkustannukset on yleensä kirjoittajan maksettava.

Jos kirjoittajalla ei ole tekijänoikeutta käyttämäänsä kuvaan, kuvan yhteydessä tai kuvatekstissä on mainittava tekijänoikeuden omistajan nimi. Sisällysluetteloon

3.9 Kirjoituksen nimi ja tiivistelmä

Hyvä nimi on lyhyt ja informatiivinen. Turhia sanoja (tutkimus, havainto yms.) ja rakenteita (esim. elatiivi) on vältettävä.

Tiivistelmä on lyhyt, itsenäinen esitys julkaisun sisällöstä. Sen enimmäispituus on noin 1 300 merkkiä, jolloin se mahtuu yhdelle sivulle. Tiivistelmässä ei käytetä 1. persoonaa. Abstraktilehdissä ja -tietokannoissa tiivistelmä esiintyy muusta raportista irrallaan, joten siinä ei saa olla viittauksia eikä epätavallisia lyhenteitä tms. Julkaisun nimessä annetun informaation turhaa toistoa on vältettävä. (Ks. standardi SFS 3855: Tiivistelmien laatiminen ja käyttö)

Metsätieteen aikakauskirjan tiivistelmissä tulee kiinnittää erityistä huomiota tulosten esittelyyn sekä siihen, mitä johtopäätöksiä tuloksista on vedettävä ja mitä seurauksia niistä on käytännön metsätaloudelle.

Tiivistelmän jäljessä annetaan 3–7 kirjoituksen sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaavaa asiasanaa. Sisällysluetteloon

3.10 Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusluettelossa viitataan vain julkaistuihin, saatavilla oleviin lähteisiin. Toisen käden lähteisiin ei yleensä viitata. Suullisia tiedonantoja ei merkitä lähdeluetteloon.

Viitteiden järjestys, muoto ja rakenne selviävät alla olevista esimerkeistä. Huomaa myös:

– Jos samalta tekijältä on useampi kuin yksi julkaisu, tekijän nimeä ei toisteta, vaan se korvataan viivalla. Jos tekijöitä on useita, viivalla korvataan vain ensimmäinen tekijä.
– Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää tai toimittajaa, se järjestetään julkaisun nimen mukaisesti.
– Harvinaisten, vaikeasti löydettävien lähteiden standardinumero (ISBN) ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan. Se yksilöi julkaisun tarkasti ja helpottaa siten julkaisun löytämistä. Numero sijoitetaan viitteen loppuun.
– Kirjallisuusluettelossa ei käytetä kursivointeja.

Viitteiden järjestys
Salava, S. 1996. Haapa. Puu 77(4): 16–17.
– 1997. Koivu. Puu 78(1): 11.
– & Asp, A. 1995. Mänty. Sahanterä 15(1): 4–8.
– & Haapanen, H. 1993. Kuusi. Sahanterä 13(2): 13–19.
– , Haapanen, H. & Asp, A. 1990. Puutavara. Puutalous 15: 15–17.
– , Asp, A. & Haapanen, H. 1995. Puutavara. Puutalous 20: 15–17.

Artikkeli sarjajulkaisussa tai aikakauslehdessä
Deleuze, C. & Houllier, F. 1997. A transport model for tree ring width. Silva Fennica 31(3): 239–250.

Artikkeli kokoomateoksessa
Wilcove, D.S., McLellan, C.H. & Dobson, A.P. 1986. Habitat fragmentation in the temperate zone. Julkaisussa: Soulé, M.E. (toim.). Conservation biology: the science of scarcity and diversity. Sinauer, Sunderland, Massachusetts. s. 237–256.

Yksittäisjulkaisu (monografia)
Ilvessalo-Pfäffli, M-S. 1995. Fiber atlas: identification of papermaking fibers. Springer Series in Wood Sciences. Springer-Verlag, Berlin–Heidelberg–New York. 400 s. Sisällysluetteloon

Esimerkkejä Internet-lähteistä
Suomen myrskyt. 2002. [Verkkodokumentti]. Ilmatieteen laitos. Saatavissa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot_21.html. [Viitattu 3.9.2002].

Daily, G. 1999. Developing a scientific basis for managing Earth’s life support systems. Conservation Ecology 3(2): 14. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://www.consecol.org/vol3/iss2/art14. [Viitattu 18.1.2001].

Johannesburg summit 2002. 2003. [www-sivusto]. United Nations, Division for Sustainable Development. Saatavissa: http://www.johannesburgsummit.org. [Viitattu 5.2.2003]. Sisällysluetteloon

3.11 Tieteellinen nimistö

Tieteellisessä nimistössä noudatetaan päteviä uusia lähteitä, esim. suomalaisessa kasvinimistössä Hämet-Ahdin ym. julkaisuja (Retkeilykasvio, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy ja Suomen puu- ja pensaskasvio, Dendrologian Seura r.y.). Tieteelliset nimet (ei auktoreita) kursivoidaan, paitsi kirjallisuusluettelossa. Tavallisimpien lajien tieteellisiä nimiä ei yleensä mainita. Sisällysluetteloon

4 Painatusvaihe

4.1 Lopullinen versio

Lähetä käsikirjoitus ja kuvaoriginaalit toimitukselle viikon kuluessa hyväksymispäätöksestä. Ilmoita saatteessa selvästi, että käsikirjoitus on lopullinen, painoon tarkoitettu versio.

Toimita teksti Word- tai rtf-tiedostona, kuvat PDF-, TIFF- tai EPS-muodossa. Merkitse tekstitiedostoon kuvien ja taulukoiden paikat.

Muut kuin tiedostoina toimitetut valokuvat palautetaan työn valmistuttua painosta. Kirjoittajien henkilökuvat toimitus palauttaa kuitenkin vain pyynnöstä, muuten henkilökuvat arkistoidaan. Muu materiaali hävitetään työn valmistuttua. Sisällysluetteloon

4.2 Oikoluku

Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään taittovedos. Suuria korjauksia ei tässä vaiheessa enää voida tehdä. Vedos on palautettava toimitukseen viikon kuluessa. Sisällysluetteloon

4.3 Eripainokset ja tekijänkappale

Tutkimuskirjoituksista (tutkimusartikkelit, tiedonannot ja katsaukset) yhteyshenkilö voi tilata eripainoksia hintaan 2 e/kpl. Tilaus on jätettävä viimeistään oikovedoksen palauttamisen yhteydessä. Numeron valmistuttua painosta yhteyshenkilölle lähetetään yksi nide tekijänkappaleena. Sisällysluetteloon

Uusin numero

Numero 3-4/2016 julkaistu verkossa 15.12.