Ministeri päätti kolmen luonnonvaratutkimuslaitoksen yhdistämisestä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on 17.1. päättänyt asettaa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, jonka tuloksena Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) yhdistetään yhdeksi uudeksi tutkimuslaitokseksi. Uusi Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015. Perustamishankkeen toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun, jolloin MTT:n, Metlan ja RKTL:n toiminta erillisinä virastoina päättyy.

Tiedote

Uutta tietoa korpien pienaukkouudistamisesta

Pohjois-Suomessa selvitettiin korven luontaista uudistumista kuuselle ilman muokkausta ja kevyellä muokkauksella, ja tutkittiin luontaista uudistumista eri kokoisissa pienaukoissa. Yhteen kokeseen perustuvan tapaustutkimuksen mukaan korpikuusikon pienaukot taimettuvat nopeammin ja tasaisemmin kuuselle kuin pienet avohakkuualat. Maanmuokkaus ei edistänyt kuusen taimettumista, joten tulosten perusteella sitä ei kannata tehdä. Toisen tutkimuksen mukaan korpikuusikoissa oli runsaasti alikasvostaimia jo ennen hakkuuta. Hakkuun jälkeen pienaukoille syntyi taimia lisää vuosittain. Tulokset tukevat aiempia havaintoja luontaisen taimettumiskyvyn säilymisestä hyvänä hakkuun jälkeen myös vanhoilla korpisoiden ojitusalueilla.

MetPro 1/2013 -uutiskirje

Kokopuukorjuu ei ole useimmissa metsiköissä ravinnetaloudellisesti kestävää

Koko kiertoajan kattavien laskelmien perusteella kokopuukorjuu ei ole ravinnetaloudellisesti kestävää, vaikka suositusten mukaisesti 30 prosenttia hakkuutähteistä jätetään kasvupaikalle. Kokopuukorjuussa ravinnetase jää useimmissa tapauksissa negatiiviseksi. Sen sijaan runkopuukorjuu on yleensä kestävää, ja siinä ravinnetase säilyy positiivisena. Koivikoissa fosforin ja kaliumin tase voi muodostua negatiiviseksi jo pelkässä runkopuukorjuussa.

Tiedote

Suometsien tuhkalannoitus ei vahingoita vesistöjä

Tutkimuksen mukaan tuhkalannoitus turvemailla ei aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia valuma­veden laadussa eikä ole riski alapuolisille vesistöille. Suometsissä tuhkalannoituksella voitaisiin päästä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäämällä lannoituksen avulla suopuustojen kasvua, tilavuutta ja haihdutuskykyä voitaisiin vähentää kunnostusojitusten tarvetta ja samalla parantaa suometsätalouden vesistövaikutusten hallintaa. Sopivia kohteita tuhkalannoitukselle ovat typpirikkaat turvekankaat, jotka kärsivät kaliumin ja fosforin puutoksesta. 

Tiedote